Ensimmäinen vanhempainilta vuonna 2010. Meiän isi lähettää mulle tekstiviestin "Missä täällä on Harry Potter?"
Mää tiesin jo 8. lk että haluan Osykiin. Muistan vieläkin sen, kun yöllä selasin hädissäni Oulun lukioita läpi ja pohdin minne meen. Sen jälkeen, kun näin Osykin nettisivut niin mää tiesin, että tuonne mää kuulun.
Tää koulu on ollu oikeasti yhtä ihmeellinen paikka kuin joku tylypahka. Näitten käytävien sisältä mää oon löytäny ihania ystäviä, kokenu uskomattomia hetkiä, leikkiny piilosta, ollu prinsessa, oppinu kaikki urasiilistä toiseen maailmansotaan. Samalla oon löytäny "itteni" ja nyt lukuloman alkaessa tiedän minne haen ja kuka haluan olla.
Best memories:
Ensimmäinen vuosi
- Ekat lukiobileet
- Ököpäivä
- Pikkujoulut ja muut nyyttikestit jne. Erityisesti kuurupiilo osykin käytävillä.
- Draaman kurssi, ehottomasti
- vappu Alen luona
- Päättärit
Toinen vuosi:
- wanhat, tietenki
- Tutorina olo
- Pääsy OPKH:n
- lukiobileet, edelleen
- tanssikurssi (ei siis vanhat, ku sellanen erilainen)
- saavutukset: 70 kurssia, Done!
Abivuosi:
- viimeiset lukiobileet
- yleiskokous
- hailuodon taideleiri
- no vihdoinki päästiin baariin tyttöjen kans! (tää ei kyllä nyt liity kouluun, mut enivei!)
- paras uusvuos ^
- 110 -vuotisjuhla
- Tulossa: Penkkarit ja abiristeily, sekä tietenki haikeet lakkiaiset. En malta oottaa!
Oon tutustunu moneen ihanaan ihmiseen näitten vuosien varrella, mut nostan nyt esille nää neljä maailman ihaninta tyttöä, joita ilman en osaa kuvitella enää edes olevani. Linda, Ale, Ninna ja Iida. Mie muistan vieläki niin tarkasti ensimmäisen päivän, ku Linda kehu mun kaulakorua tutustumistunnilla. Hän vaikutti tosi positiiviselta ja sympaattiselta tyypiltä ja Linda oliki varmaan mun eka läheinen kaveri Osykissa, kun meille sattu vielä yhteinen mediankurssikin.
Alen kans juttelin eka kerran atk-luokassa opotunnilla ja mentiin samaan liikuntaan, muistaakseni. Alen värikäs luonne ja ihana asenne kiehto, ja tää tyttö onki aivan mahtavaa seuraa! Ninnan kans juttelin ekan kerran enkun tunnilla, mutta Iidaan taisin tutustua paremmin vasta viime vuonna. Ihailin Ninnan muuveja, ja ihailen edelleen, tanssilattialla. Ninna on myös varmasti fiksuimpia ihmisiä, mitä tunnen. Iidan jutut taas vetää mukaansa ja niihin on hyvä uppoutua. Iidan kans on aina hauskaa. Joka tapauksessa näihin melkein kolmeen vuoteen on mahtunu huippu hetkiä näitten ihmisten kans ja toivottavasti tää sama meno jatkuu vielä valkolakin jälkeenkin!
(pakko jatkua!)
Semmonen se on se meiän rakas tylypahka. Kaikki, jotka harkitsee lukiota 9. jälkeen, suosittelen lämmöllä ja rakkaudella osykia. Se vaan on paras koulu.
Amen
Kristiina
ps. sori kökkö kuvalaatu, kopsasin kuvat facesta ja se pilas ne, yhy :(
















