Heipparallaa. Ei puhuta kuvista sen enempää.. Seuraava vuorossa on tylsä höpötyspostaus eli jos et ole kiinnostunut turhasta draamasta pienessä elämässäni suosittelen lämmöllä hiiren siirtämistä oikeaan yläkulmaan josta voit onnellisesti painaa rastia.
Musta tuntuu tällä hetkellä, että mulla on vain yksi päämäärä: Kirjotukset. Koko ajan päässä pyörii Psykologian ja Uskonnon kertaus ja lukemisen pakkomielle. Tuntuu, ettei aika riitä millään kaikkeen. Muut on jo lukenu alueet läpi, kun minä vasta avaan toisen kurssin kirjaa. Lisäksi tuntuu, että ehdin kuolla ennenkuin saan Äidinkielen kielenhuollon kurssin tehtyä. Pisteet, pilkut, välimerkit, yhdyssanat ja abessiivit vihaan teitä - rakkaudella minä.
Ja ihan niinkuin koulussa ei olisi jo tarpeeksi, opettelen täällä itsenäistymistä eli toisin sanoen saan huomenna itselleni unikaverin kun äiti tuo mulle mun pehmonallen tänne <3 Ja joo taisin juuri kirjoittaa sen nettiin kaikkien luettavaksi, no anyway life is beautiful. Sen lisäksi vielä ihmissuhteet aiheuttaa hirveetä stressiä ja vie mun ajatuksia kauas kauas pois.
Sellaista tällä kertaa, yrittäkäähän tekin nähdä siellä syksyssä jotain kaunista, aina tulee uusi kesä.
rakkaudella Kristiina
ps. Mitä ihmettä mää sitte teen, ku en pääse enää pesäpallokentälle viheltämään?
